Tässä jäsenet ommeltu, mutta ei kiinnitetty nalleen. Raajat oli vedettävä langalla läpi, kun nahka oli niin haurasta, ettei kestänyt avausta ja nivelten laittoa. Nalle tulee olemaan ainoastaan koristekäytössä, joten korjaustapa tulee kestämään. Näin vanha rakas nalle voi jälleen istua kun molemmat jalat ovat kiinnitetty.

Onpa päässyt aika vierähtämään, ei ole koneen ääreen joutanut. Tulipa korjaukseen tälläinen aidosta turkiksesta tehty nalle, joka oli menettänyt toisen jalan ja toisen tassun. Onneksi oli molempia tallella että sain niistä kaavat uusia varten. Aitoa turkista löysin kierrätyksestä, joskin väri oli vähän eri, mutta ei se haitannut. Kun korjaa niin saakin näkyä mikä on uutta. Nalle on siinä 40-luvulta ja luultavasti tehty Helsingissä jossain turkisliikkeessä.

Tämä nuori mies valmistui tammikuussa ja vilkuttelee lähtiäisiksi.

Tämä nalleherra valmistui jouluksi ja on jo maailmalle lähtenyt.

Huuvan reuna joulun aikaan. Huurteinen risukranssi.

Joulun suosikkiasetelmani olivat valkoiset kynttilät lasipurkeissa.

Eipä ole vähään aikaan kerinnyt istahtaakaan koneen ääreen. Laitan tässä joulukuvia tulemaan, kohta ne on taas korjattava pois. Purkissa roikkuva nalle ei ole aito pipari, vaikka vähän siltä näyttääkin.

Edelleen ollaan keittiössä hellanurkassa, vanhan muurin olen kunnostanut niin että rapsutin pois pinnan ja pesin sen. Pesun jälkeen lakkasin vesiohenteisella lakalla, joten puhtaanapito on helpompaa.

Tiskipöydän yläpuolellakin on avohylly. Vanhat yläkaapit saivat kyytiä joitakin vuosia sitten kun se putosi niskaani, takalevy petti. En antanut laittaa sitä takaisin vaan halusin avohyllyn. Keittiössä on enää yksi yläkaappi, joka sekin on saanut lähtötuomion. Ylähyllyllä äitini ja anoppini vanhat maitokannut, sekä pieni pärekori jolla anoppini kävi marjassa.

Rakastan avohyllyjä, vaikka niitä saakin olla pyyhkimässä aika usein. Haluan että tavarat joita käytän ovat näkyvissä.

Huuvan reunalla on vaihtuva tavaranäyttely, vähän vuodenaikojen mukaan. Tässä vielä syksyasussa.

Joulumaa on ...

Joulutunnelmia...

Samoihin aikoihin valmistunut, kuin lyhytnukkainen nalle. On kuin erirotua, vaikka samalla kaavalla tehty.

Uutta nallesatoa muutaman viikon takaa. Kiva tehdä välillä lyhytnukkaista, ei irtokarvat lentele pitkin eikä nenä kutise.

Oikealla tuttu Paula tyttö kahvipurkissa, vieressä uusi purkki ja sen vieressä purkki 70-luvulta. Vasemmanpuoleisesta en tiedä muuta kuin, että siinä on ollut piparia.

Kuvalliset purkit on jotenkin kiehtovia, vähän kuin katselisi jotakin kuvakirjaa ja tarinanhan voi itse keksiä. Keskellä oleva omnibus on ollut lapsenlapsen mieleen, se piti aina saada käteen ja sitte sillä ajeltiin.

Ja tässä pesun ja siistimisen jälkeen puhtoisena.

Näin Joulun alla enkeli kuvia. Tämä enkeli saapui vähän nuhjuisena, se oli tehty 50-luvulla ja se oli seisonut vintillä useita vuosia käyttämättömänä. Pesin sen mekon ja irroitin ja puhdistin kaikki osat mitkä voi.

Ihana piparipurkki äidiltä saatu, sanoi sen olevan 60-luvulta ja siinä on ollut Tanhu nimisiä keksejä.